top of page
Поиск

Vappu, munkkien paisto ja siman teko 24.04.2021 klo 14:00-16:30



Kevään ottaessa hieman takapakkia, lumisateen ja ilman kylmentymisen myötä, kokoonnuttiin JEDU’n Noran opetuskeittiöön. Covid-19 rajoitukset ovat vielä sangen tiukat, joten määräyksiä noudattaen kokoonnuimme 10 hengen ryhmässä. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, toisen ryhmän opastajana oli opiston opettaja Raili Heikkilä, myös osastomme jäsen, toisen ryhmän Ronald von Schulmann. Diana Seppä toimi näiden ryhmien yhteisenä kapellimestarina ja tulkkasi ohjeita ja puhetta.



Aluksi tehtiin munkkitaikina, jonka nousemisen aikana valmistettiin sima. Sima jäi astiaan eli tonkkaan kypsymään seuraavaksi päiväksi. Tekemisen malli, resepteineen tuli tutuksi, mikäli se ei sitä jo aikaisemmin ollut. Taikinan noustua pyöritettiin munkit, jotka hetkeksi jäi vielä nousemaan, ennen kuin niihin tehtiin reiät ja paistettiin öljyssä kauniin ruskeiksi. Tässä heräsikin kysymys: miksi munkkeihin tulee laittaa reikä? Reikä helpottaa munkin paistamista, ei pyörähdä koko ajan ympäri, ja lisäksi paistuu nopeammin. Munkin nimitys on 1600 luvulta ja kuvaa luostarimunkkia (”kun nokare munkkitaikinaa pannaan kuumaan rasvaan, se pullistuu nopeasti hyvinvoivan ruskeakaapuisen munkin kaltaiseksi”). Loppusilauksena munkit pyöritettiin vielä sokerissa.



Työn lomassa keskusteltiin Vapusta nykyisin ja sen historiasta suomessa ja myös muualla. Suomessa on vapun aikaan vietetty vanhaa kevään juhlaa hela eli toukojuhlaa, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja, helavalkeita. Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi ja soittivat kelloja. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin. Karja päästettiin ensi kerran laitumille ja ne on ajettu tulien läpi sairauksien estämiseksi.



Nimi vappu tulee 700 luvulla eläneestä baijerilaisesta abbedissa Valburgista. Vappua on juhlittu keskiajasta lähtien – myös Suomessa – 1 toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä. Nykyään vappu ei ole kirkollinen juhlapäivä, vaikka onkin yleinen vapaapäivä. Vuodesta 1979 saakka, se on myös virallinen liputuspäivä.

Nykyaikainen vappu on leimallisesti kaupunkilainen juhla. Vaikka sitä on maaseudulla vietetty talonpoikaiston ja herrasväen piireissä, vappuun yhdistettiin pyhäpäiviä koskevia työkieltoja, sillä Valburgin muistopäivänä oli aikaisemmin myös kirkollinen luonne. Pappiloissa pidettiin kutsuja, joka ei ole kuitenkaan vaikuttanut 1900 luvulla kehittyneeseen vapun viettoon. Ylioppilaiden ja työväen juhla, jolloin on tapana syödä ja juoda runsaasti. Puheiden pitoja ja laulutervehdykset kuuluvat asiaan. Juomana joko simaa tai samppanjaa runsain määri. Munkkeja ja tippaleipää, nakkeja ja perunasalaattia vapun aatosta lähtien seuraavaan päivään, jolloin on nykyaikana tapana syödä brunssia. Brunssi, joka on yhdistetty aamiainen ja lounas, mutta tarjolla on lähinnä zakuska tyylistä suolaista naposteltavaa. Ylioppilaslakit, teekkarilakit, insinöörilakit, tradenomi- ja merkonomi lakit päässä vietetään juhlaa ja nykyään on tavanomaista nähdä erivärisin hihamerkein koristeltuja haalareita, haalareita jotka esimerkiksi lääkäriksi opiskelevilla ovat valkoiset. Alkoholia käytetään runsaasti ja vappu onkin alkoholin myynnin suhteen kolamanneksi vilkkain joulun ja juhannuksen jälkeen.

Haapasompa tilaisuutemme lopuksi – joka hieman venähti 1½ mittaisesta – syötiin munkkeja ja juotiin kahvia / teetä, sillä sima jäi vielä muhimaan myöhäisempään ajankohtaan. Pullotetaan päivän parin päästä, jolloin sitä pääse nauttimaan jo hyvin ennen vappuakin. Simahan on muutenkin kesäjuoma, jota pitäisi valmistaa pitkin kesää eikä vain vappuna.










bottom of page