Поиск

Haapaveden ruokapaja / Karjalainen piirakkapaja, Norassa 11.5.2019




Aiheena: Karjalan piirakka Aunuksesta, Karjalainen kalakukko, Karjalan kalatzit (vesirinkelit)

Alkuruoka: Juustoinen tomaattikeitto, perunakatkarapu raguulla

Pääruoka: Piirakat

Jälkiruoka: kahvi, tee

Tämän kertainen ruokapaja oli hieman ylimääräinen, mutta sitäkin mielenkiintoisempi. Ruokapaja tehtiin yhteistyössä Lähiexpert hankkeen, SVS Haapaveden osaston ja Kostamuksen Suomen Ystävät seuran kanssa. Saimme vieraaksemme Karjalan Tasavallan Vuokkiniemestä piirakkamestari Vera Materon opastamaan piirakoiden teossa. Vieraat, Vera Matero ja Aleksandra Jurkova, saapuivat jo edellisenä iltana ja heidän tarkoituksenaan oli palata takaisin kotiin jo heti tilaisuuden jälkeen, joten ajattelimme ettei ihan pelkästään piirakoiden voimin lähetetä naisia paluumatkalle, vaan tehdään heille edes jokin kevyt lounas piirakoiden lisäksi. Päädyttiin valmistamaan etukäteen kevyt juustotomaattikeitto, johon purutuntumaksi tehtiin perunakatkarapu raguu. Perunat olivat hieman hätäratkaisu, sille maa-artisokkaa ei vielä saa oikein mistään, ja hankintamatka meni niin myöhäiseksi, ettei kaupassa myöskään ollut palsternakkaa, joka mielestäni siihen olisi sopinut. Yhtä kaikki, peruna sopi siihen oikein hyvin, kuten myös kuiva timjami, tuoreen sijaan. Ehkä olisi ollut maukkaampaa, mutta hyvältä – puheen sorinasta poimittuna – kuulosti tämäkin olleen.


Karjalanpiirakat olivat perunamuusi täytteiset ja taikina ruisvehnäjauho sekoitus. Piirakoiden rypytystekniikka on kaiketi se monen kynnys piirakoiden tekoon, mutta helpolta tuo näytti osaajien käsissä. Lopputulos oli sekä ulkonäöltään, että maultaan herkulliset.



Toinen ryhmä teki sitten kahta eri tuotetta. Toinen oli vesirinkeli, joka tehtiin vehnäjauhoihin. Tässä käytettiin kohotukseen soodaa. Rinkeleiden pyöritystekniikka onkin jännä, sillä lopputulos on kuin pieni pizzakaulin, joka sitten vain sidotaan solmulle. Paiston jälkeen rinkelit penslataan sulalla voilla. Näitä voi tehdä sekä suolaisiksi tai makeiksi, mutta tällä kertaa tehtiin makeat versiot, sillä muut piirakat olivat paremminkin suolaisia vaihtoehtoja.


Kalakukko oli se erikoisuus, jota en ole aikaisemmin nähnyt. Kalana oli kirjolohi, fileoituna ja koko puolikas tulikin taikina täytteeseen, jossa kala jää keskelle näkyviin. Kalaa ei ollut etukäteen suolattu, joten tehtiin sille tunnin pikasuolaus ja poistettiin nahka sekä ruodot. Taikina tehtiin ruisjauhoista, joka hapatettiin lyhyessä ajassa. Parempi olisi tullut yön yli hapatuksella, mutta siihen meillä ei ollut aikaa. Vertailukohteena voisi pitää suomalaisen tattariblinin taikinan valmistusta. Kala valeltiin vielä voi, ja smetana seoksella, että sen väri muuttuisi kauniiksi paiston aikana. Meille tuli melko reippaasti taikinaa, joten Verapa pyöräytti nopeasti ylimääräisestä taikinasta vielä pari leipääkin.


Muutama kuva ei voi tietenkään siirtää tuoksuja eikä todellisuutta, mutta voitte mielikuvitellusti laittaa silmät kiinni ja tuoksuttaa tuoreen piirakan tuoksun ja samalla maistaa niiden herkullisen maun huulillanne.