
Aiheena: Keväinen ruokapaja
Alkuruoka: Kermainen lohikeitto
Pääruoka: Jauhelihariisipallot (Jozikat), Kaalisalaatti, vihersalaatti
Jälkiruoka: Pannukakku
Edellisen ruokapajan, joka oli laskiaisena, sää oli mitä mahtavin. Aurinkoinen, lämpöennätyksiä hipova kevätpäivä, lintujen laulun säestämänä saatiin viettää tätä pajaa. Harmi oli tietenkin tällaisena päivänä siirtyä sisätiloihin, mutta tätä ruokapajaa ei voinut pitää ulkona. Vieraaksemme oli tullut Kostamuksesta tanssiryhmä Armaggedon puolisoineen ja lapsineen, jotka osallistuivat ruoan valmistukseen. Päivä oli heillekin melko raskas, tultuaan puolelta päivin meille esiintymään, upean showtanssin- ja lauluesityksin merkeissä. Kiireesti siis ruokapajaan näytöksen jälkeen, mutta luulen, että kannatti. Oli niin innostuneen tuntuista ja myös näköistä ruoan laittajaa, että eipä heitä esitykset, saati matka juurikaan painanut.
Alkuruoka kermainen lohikeitto, valmistettiin aivan normaalin suomalaisen keiton tapaan, sillä kyse oli kaksiosaisesta keittiöstä, jossa toinen puoli valmisti suomalaista, toinen venäläistä ruokaa. Pääateriana oli venäläiseen tapaan tehtyjä jauhelihariisipalloja eli Jozikoita. Lihapullataikinaan tuli riisiä, joten uusi kokemus jo sinänsä. Sipulia ja raastettua porkkanaa. Lihapullien pyörityksen jälkeen ne pyöritettiin vielä vehnäjauhoissa ja paistettiin kypsiksi. Lopuksi pullat laitettiin kiehumaan tomaattimurska kastikkeeseen. Lisukkeina oli tavanomainen vihersalaatti ja venäläinen kaaliporkkanaomena salaatti, jonka valmistaminen oli odotettua työläämpi. Kaalia oli vaivattava suolan kera, että siitä sai mehun irtoamaan. Lopputulos oli sitten vaivan arvoinen, sillä aivan kuultavaksi tullut kaali ei ollut enää yhtään puisen talvikaalin oloista eikä myöskään makuista.
Jälkiruokana pannukakkua, joka olisi ollut parasta ternimaidosta tehtynä, mutta sitä ei nyt ollut saatavissa, joten käytettiin hieman piimää, joka antaa samantyylisen vaikutuksen kuin leivinjauhe: nostaa taikinaa ja kuohkeuttaa lopputulosta.
Venäläiset vieraat hehkuttivat ruoan laatua ja makua erinomaiseksi. Lähtökohtana tuoreet, hyvät raaka-aineet ja tietenkin se, että on ollut itse mukana tekemässä. Tosin uskon vakaasti, että nälälläkin oli melkoinen osa tuntemuksiin. Hyvää oli, eikä ollut liiallisilla mausteilla korjattu / muutettu perusmakuja.



